Raha- ikuinen ongelma.

Money, money, money...

 

Hei jälleen, rakkaat ystäväni.
Tänään voisimme syventyä cosplayn maailman erääseen ongelmaa, yhteen pahimmista vitsauksista: Kyseessä on yllätys yllätys, RAHA. ♥


Rahahan on muutenkin aikailla monelle ihmiselle niin Suomessa, kuin ylipäätänsä maailmallakin suuri ongelma. Tänään kuitenkin keskitytään meihin cosplayn harrastajiin rahaongelmiemme kanssa, koska nehän ovat suhteellisen suurella osalla aika iso ongelma. (Köhköh... Minulla esimerkiksi!)


Kysyin muutamilta tutuiltani pari kysymystä, jotka kuuluvat näin:

"1. Miten ansaitset/saat rahaa pukuihin, tapahtumapaikalle ynnä muuhun ajanviettoon conissa?

2. Kuinka säästeliäästi yleensä kulutat rahasi, riittävätkö ne?

3. Katsotko paljon tarvikkeiden ja materiaalien hintoja, kun etsit niitä?

4. Onko sinulla vinkkejä, miten tienata/ansaita rahaa cosplayta varten?"

Vapaaehtoisia vastaajia oli paljon, kiitän heitä jokaista ajastaan vastata kysymyksiini blogia varten~

 

Vastauksiin~!

 

 1: Säästän kuukausirahojani sekä juhlapyhinä saatuja rahoja coneja varten. Vanhemmat maksavat junamatkat, mutta ostokset ja asujen materiaalit maksan itse.

2: Toisinaan säästän, mutta teen myös herätetostoksia. Kuluttamiseni vaihtelee suuresti

3: Usein kyllä, mutta joistain asioista en ole tinkimässä, kuten tärkeiden hahmojen peruukkien laadusta.

4: Vanhemmille peruskoululaisille kesätyöt, sekä totta kai säästäminen ja sijoittaminen. Vanhat tavarat kannattaa aina pistää kiertoon! Tilaa jää enemmän ja samalla ansaitsee rahaa.
- Sara




~~~




1. Säästämällä rahaa ja välillä saan vanhemmilta rahaa cosseihin ja coneihin.

2. Cosseissa koitan käyttää niin vähän rahaa kuin mahdollista mutta jos on pakko käyttää paljon niin käytän niin paljon rahaa kuin tarve on.

3. Aina ja samalla lasken raha määrästä miten paljon voin käyttää tarvikkeisiin rahaa.

4. Jos asuu kotona niin kotityöt, pistää rahaa säästöön ja vaikka töillä ja kesätöillä. 

- 4SeasonCosplay

~~~
1. Vanhemmilta lähinnä ja omasta tilistä. Ja joskus vaan löydän rahaa mitä ihmeellisimmistä paikoista.

2. En todellakaan säästeliäästä, ainakaan yleensä. Rahaa kuluu sairaannopeesti. Mutta kyllä ne usein riittää.

3. Kyllä.

4. Myymällä vanhaa/tarpeetonta omaisuutta eteenpäin, pulloja keräämällä, pikkutöitä tekemällä, lastenvahtimista yms. 

- Miro Prince 

~~~
1. Joko ansaitsen rahani itse työllä (silloin kun mahdollista), säästän viikkorahani (4e/vk) tai saan myymällä jotain kirpputorilla tai lahjana.

2. Säästän aina saamani rahat ja kulutan niitä viisaasti esim. Cosplaykirpputorilla haluamieni, edullisten tuotteiden ostoon. En kuluta mihinkään tyhmään, vaan mietin aika pitkään mihin rahani laitan, koska sitä ei kauhean paljon ole.

3. Jos jotain etsin, vertailen hintoja ja ostan edullisimman. Mutta hinta-laatusuhteen pitää olla kunnossa, kuraa en osta :)

4. Kesätyöt ja lapsenlikkana olo on hyviä keinoja ansaita rahaa. Ja itselleen turhien kamojen myyminen kerryttää hyvin kassaa. Esim. Facen Cosplaykirpputorilla otaku-kama menee hyvin ja saa hyvän tuoton alta aikayksikön! Ja maalaisjärki ja säästäminen on hyvästä.

 - Pipsa 

~~~

1. Vanhemmilta, mahdollisista töistä

2. En ole kovin hyvä säästämisessä, joskus se onnistuu joskus ei. Joskus riittää joskus ei, riippuu tilanteesta.

3. Katson, oikein tarkasti.

4. Kysy vanhemmilta jos kotona voisi tehdä jotain rahan edestä, Ja kun saat kuukausi- tai viikkorahaa, säästä se. Aina kun olet ostamassa vaatteita, herkkuja yms. mieti tarvitsetko todella sitä vai käyttäisitkö rahan mielummin tulevaan cossiin. 

 - Regina

~~~
1. Saan vanhemmilta rahaa ja otan mukaan myös ne rahat, mitä olen tapahtumaa varten säästänyt.

2. Riittävät.

3. Katselen, mutta en osta mitään kohtuuttoman kallista.

4. Tekemällä töitä tai myymällä vaikka tarpeettomiksi jäämiä tavaroitaan
- Nimetön

~~~


1) Eka käytin aika lailla mun lapsilisät, ja nyt käyttelen (pientä) opintotukeani ja teen tilaustöitä ihmisille (ompelua ja suunnittelua lähinnä) Näyttelijäkeikoista saa ain jotain rahaa kans.

2) Säästäväisyyden perikuva, eiku xD Aika säästeliäästi. Puvun tekoon menee tottakai rahaa, mutta tapahtumissa oon sitte säästäväisempää sorttia, niin riittää rahat sitte muuhunki elämiseen. 

3) Katson Joku tarvike maksaa hirveesti paljon enemmän ku joku toinen, vaikka lopputulos oiskin sama. Vie ehkä aikaa vertailla hintoja ja tekniikoita, mutta säästää hirveesti rahaa.

4) Tää on ihan hirveen tyhmä vinkki mutta duunin hankkiminen on aika hyvä keino. (Vaikka duunia ei kyllä ihan silleen vaan hankita) Tai sitte kannattaa vaa olla hirveen säästeliäs muuten.

- Convallaria

~~~

1. Aloitan säästämisen tarpeeksi aikaisin, toki en muutenkaan oikein mihinkään rahaa tuhlaile niin sitä nyt aina on. Jos tilanne heikko, niin pyydän avustusta vanhemmilta. Rahaa saan tekemällä lastenvahdin hommia.

2. Olen Roope Ankka mitä rahaan tulee, joten usein jää yli useita kymmeniä tapahtuman yli.

3. Todellakin, lasken itseni halvan budjetin cossaajaksi, suosin kirppareita, valmiita vaatteita joita voi muokata ja hyödynnän kaikkea mitä jo valmiiksi löytyy. Jos jotain täytyy ostaa uutena, katson etten ota kalleinta. Mitäpä sitä turhia.

4. Tekemällä pikkuhommia siellä sun täällä. Lapsenvahtina, puutarhanhoitoa, lumitöitä (ihan kuin etelä-suomessa niitä enää olisi), esittämällä vanhemmille kauneimman kissanpentuilmeen ja niin edespäin.

- Anni Suomi

~~~

1. Äitini maksaa suurimman osan kustannuksista mutta yritän mahdollisimman pienellä budjetilla pärjätä joten materiaalit ovan erikoisia. Mutta osan maksan itse ja ns. Coniraha on omaa säästämistä eli kk raha plus vanhemmilta saatu ruokaraha.
2. Yritän kuluttaa mahdollisimman säästeliäästi mutta tietyt tavarat on pakko saaha.

3. Kyllä katson ja tyydyn mieluummin halvempaan kuin otan kalliimpaa mutta joissakin tuotteissa kuten maalit pastelliliidut ompelulangat on lidlin laatu hyvää ja kuumaliiman haen rautakaupasta.
4. Jos ei mistään saa vanhemmilta niin synttärit ja joulu ja kesätyöt on hyvä apu ja säästäminen. Puvut kannattaa vääntää ite saa halvemmalla kuin ostamalla

- Pinxxxu

~~~

1. Yleensä säästämällä laitan aina vähä rahaa sivuu ,mutta rahaa tulee yleensä esim.vanhemmilta tai isovanhemmilta
2. Kyllä oon aika säästeleväinen ku koulu ainaski syö aika paljo mun lompakon sisältöö jne

3. Jos löydän jotain mitä tarvitten niin oon valmis kyl maksamaan siitä
4. Hankkia esim. kesätöitä ja jos on oikeen taidokas niin vaikka tehä just jotai cossi pukuja/propeja jne. ja myydä niitä.

- Sohvaperuna

~~~



1. Pitkälti rahaa kertyy aina matkustamisesta jääneestä ylimäärästä ja hyvistä numeroista saaduista rahoista. Lisäksi kesätöillä sain ihan kohtuullisen summan itse coniin.

2. Yleensä menee ensin hiukan säästeliäästi eka kierros myyntipöydillä ja taidekujilla. Sen jälkeen kyky säästää menee aika nopeasti.

3. Jonkin verran. Nyt vikaa vuotta peruskoulua käyvänä teen lopputyöni koulun piikkiin. Jatkossa joudun hiukan enemmän katselemaan.

4. Noh, juuri niillä kesätöillä ja tietysti joskus kannattaa sisarusten siivellä tienata, esim. Jos ne saa jotain ihan tosta vaan, niin alkaa vedota tasapuolisuus juttuihin. 





- Wolfie

~~~

Tässä tulivat siis muutamat vastailut kyselyihini, suuri kiitos vielä kerran jokaiselle osallistujalle~! ♥

Vielä omat, vähäpätöiset (hehe) vastaukseni kysymyksiin:

1. Tienaan ja ansaitsen rahaa toki omilta vanhemmiltani tietyissä suhteissa, tekemällä kotitöitä ja kokeiden avulla, sellaista. Kuukausi- tai viikkorahaa ei tässä perheessä pahemmin suosita (koska tuppaan olemaan laiska otus). Sen lisäksi mitä nyt kerään pulloja, myyn vanhoja tavaroita, sen sellaista... Pyrin säästämään aina jonkin verran.

2. Mitä coneihin tulee, tuppaan katsomaan rahojeni perään silloin tällöin aika harkitsevasti. En osta paljoakaan ja jos ostankin, jätän luultavasti osittain epähuomiossa syömättä (en suosittele, itse olen... Vain nälätön... jos korsetti on tarpeen tiukalla, huhhuh).

3. Aika usein vertailen hintoja aika tarkkaan, paitsi jos tietyllä hinnalla oleva asia sattuu olemaan ainoaa laatuaan. Mutta peruukeissa katson ensin laatua, sitten vasta hintaa.

4. Kuten aiemminkin on mainittu, kotitöiden ja muiden pikkuaskareiden tekeminen, kesätyöt kun siihen iältäsi olet kykenevä, säästäminen, vanhojen tavaroiden myyminen, pullojen keräys... Stuff like that.

- Keiko-Chan Cosplay

Muistakaamme kuitenkin, rakkaat ystäväni, että rahatilanteesta huolimatta voitte luoda ympärillenne sen oikean tunnelman joka ikisellä hetkellä. Olkaa ylpeitä siitä, mitä teette- sillä te teette sen itse. Te elätte sen kanssa.
Te rakastatte sitä. Älkää koskaan pelätkö näyttää sitä rakkautta~! ♥

                                                             Nähdään taas~!

Täydellisyys vaatii tavoittelua

 

Hyvää iltaa, cosplayn ystävät~

Tosiaan, erittäin hyvää iltaa jälleen täältä ruudun toiselta puolelta.
En ole taas ehtinyt kaiken hässäkän keskellä postailemaan, myöskäänm Yukiconista jossa 10.1. - 11.1.15 oleilin, sillä kuvia en paljoa ottanut...
Paljon ei ole mainittavaa conista oikeastaan, se oli erittäin rattoisa kaikin puolin (vaikka näin kauniisti sanottuna cosplaydeitin järjestelyt kusivat taas hieman enkä päässyt katsomaan) ja hauskaa oli~

Lauantaina minut saattoi bongata Bancoran cossissani~

Sunnuntai aamuna Grell yritti näyttää asialliselta miellyttääkseen Williamia.

Koska conista ei ole enempää mainittavaa, siirtykäämme muihin aiheisiin! :D

Miksi cossaajilta vaaditaan niin paljon heti alussa?

Tätä kysymystä aloin illan aikana pohtimaan hieman tarkemmin, jonka johdosta myös päätin hieman päivitellä pitkästä aikaa.

Tosiaan, cossaajilta tunnutaan usein vaadittavan paljon, joskus jopa liikaakin- Emme pelkästään me itse, vaan myös ulkopuoliset.

Miettikääpä tilanne- Nuori ihminen astumassa cosplayn maailmaan vielä autuaan tietämättömänä kaikista sen hienouksista joihin törmätä vuosien varrella.
Cosplay, kuten mikä tahansa muukin harrastus, on täynnä kömmähdyksiä, uuden oppimista ja varttumista sekä taitojen karttumista.
Alussa kaikki voi tuntua vielä vaikealta, mutta silloin meidän kaikkien on muistettava nämä seikat:

1. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen tai paras heti alkuun.

Kun aloittaa harrastuksen, yleensä haaveena on oppia paljon uutta ja edetä harrastuksessaan eteenpäin pikkuhiljaa. Kenenkään ei tarvitse olla heti lähtöön täydellinen, sillä se voi olla lähes mahdotonta.
Aloitteleva cossaaja kaipaa silloin tällöin neuvoja, jotka varmasti ottaa vastaan mieluusti- Mutta vain rakentavia kommentteja ja apua.
 Olen huomannut, että toisinaan aloittelijat voivat saada heti alkuunsa kuraa niskaan, mikä on mielestäni järjetöntä. Cosplay ei ole helppo harrastus muutenkaan, joten kenenkään intoa ei tule latistaa heti alkuunsa.

2. Kenenkään ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi

Täydellisyyden tavoittelu heti alussa on aivan normaalia, mutta kyse on kunnianhimosta ja innosta harrastukseensa. Täytyy kuitenkin muistaa, että mikäli budjettisi ei riitä kaikkein hienoimpiin kankaisiin ja varusteisiin, se ei ole maailmanloppu. Edullisemmat vaihtoehdot auttavat pitkälle säästämisen ja muun ohella, eikä kenelläkään ole oikeutta tulla valittamaan aiheesta, sillä rahahan ei tunnetusti kasva puissa tai sada taivaista.

3. Täydellisyys vaatii tavoittelua

Tämä seikka on täysin totta, vaikka itse henkiläkohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki ovat täydellisiä juuri sillä omalla tavallaan.
Mutta jos tahtoo olla omalla mittapuullaan täydellinen cosplayn suhteen, sillä tiedän, etteivät monet ajattele samalla lailla kuin minä...
Se vaatii työtä ja aikaa, sekä kunnianhimoa, intoa ja omistautumista harrastuksellee, sille, mistä nauttii. Koskaan ei kaiken laiminlyöminen ole tuottanut tulosta, mutta jokaisella on oikeus olla ja pitää itseään täydellisenä, sanoi kuka mitä tahansa- Olemmehan kaikki täydellisiä.




Siinä oli muutama pikkuseikka huomautettavaksi cosplayn maailmasta, vaikka uskon monien jollain tasolla tietävän nämä jo... Mutta kertaus on opintojen äiti.

Pitäkää hyvää huolta toisistanne, nähdään taas seuraavassa postauksessa~ ♥

Cosplay with others' eyes

 

Heipä hei vaan taas~

Rupesin tässä vähän aikaa sitten miettimään, millaista cosplay on muiden silmissä- Myös omissa silmissäni. Miten me näemme erilaiste cossaajat omin silmin, kiinnitämmekö enemmän huomiota itse pukuun, sen kantajaan vai tapaan, jolla puku ja hahmon rooli kannetaan yllään?
Sitä selvitellään tällä kertaa ja olenkin kysellyt halukkailta ystäviltäni, mitä mieltä he ovat asiasta ja mikä on heidän kantansa!

Kysymykset kuuluivat näin:

"Eli, miten katsot muiden cosplayta, jos näet vaikka kuvia netissä tai pukuja ihan paikan päällä?

Kiinnitätkö eniten huomiota:

1. Itse pukuun (Jos, niin mihin tiettyihin asioihin erityisesti)

2. Puvun kantajaan (Jos, niin mihin tiettyihin asioihin erityisesti)

3. Tapaan, miten puku ja hahmo kannetaan yllään (Jos, niin mihin tiettyihin asioihin erityisesti) ?"








Vastauksia kuului moneltakin eri taholta ja jo tässä vaiheessa ilmaisen suuret, nöyrimmät kiitokseni kaikille kyselyyn vastanneille ihmisille. Kiitos! ♥

Sitten vastauksiin!

1. Kiinnitän. Erityisesti yksityiskohtiin, että miten ne on toteutettu ja materiaaliin että mistä ne on tehty. 
2. Kiinnitän huomiota erityisesti kasvojen ja vartalon muotoihin. Enemmän kyllä kasvoihin, useimiten näen paljon sellasia cossaajia joiden kasvojen piirteet sopivat cossattavaan hahmoon. Katselen aina alemmuskompleksilla muiden pukuja. Tarkkailen myös cossaajan eläytymistä hahmoon että miten hän mm. liikkuu ja elehtii. 
3. Tähän mulle ei tuu oikein muuta mieleen kuin se, että miten cossaaja eläytyy cossattavaan hahmoon. 

 - Bocchan_Ciel 

~~~

1. Kiinnitän eniten huomiota asun yksityiskohtiin ja kuinka paljon se vastaa cossattavaa hahmoa. (Erityisesti sarjoista mistä olen itse kiinnostunut.)
2. Puvun kantajalla ei ole niinkään väliä.
3. Osittain kyllä kiinnitän huomiota ja varsinkin että miten cossaaja esiintyy paikan päällä. Ja kuvissa pitää olla itsevarma.

- 4SeasonCosplay

~~~

Luulisin että eniten huomiota kiinnitän (1) eli itse pukuun. Paljon on puvusta kiinni. Miltä se näyttää päällä, istuuko se ja onko se ylipäätään sen näköinen kuin pitää. Kankaiden laatu sekä väri, mutta hyvin suurelta osin myös ompelu. Eli miten puku on tehty ja toteutettu ja onko sen tekijä oikeasti tehnyt sen huolellisesti alusta loppuun, eli työn laatu ja miltä se näyttääkään puvussa.
Siltikin olen sitä mieltä että kyllä se on kokonaisuus joka ratkaisee.
Sen lisäksi että puku on taidokas niin myös meikin/maskeerauksen tulisi olla sekä aina parempi mikäli oma kehokin sopeutuu cossattavaan hahmoom (mm pituus) vaikka nämä ovatkin seikkoja joihin ei voi itse juuri vaikuttaakaan.

- Willukka

~~~

1. Erityisesti siihen näyttääkö puku hahmolle sopivalta (Jos on vaikkapa sovellettu). Yleisesti katson sitä asussa, miellyttääkö se silmää.
2. Minua itseäni häiritsee, jos näen, että puvun kantajalla on puku monessa rypyssä.

- Nimetön

~~~

Katson tietysti ensin pukua, en vartalon muotoa tai ihmisen luonnetta hahmoon verrattuna.

- Nimetön 

~~~

1. Pukuun silmät osuu yleensä ensimmäisenä. Kiinnitän huomiota kankaisiin, muihin materiaaleihin sekä miltä se näyttää kokonaisuutena.

2. Toisena katson kantajaa itseään. Olen aina ollut kiinnostunut kasvoista. Kasvojen rakenne, poskipäät, nenä ja silmät ovat etusijalla. Se on henkilökohtainen tapani enkä osaa selittää siitä sen kummemmin.
Kroppaa katson piirtämis harrastuksen vuoksi ja olen muutenkin aikamoinen tarkkailija. En arvioi vaan tarkkailen ja havannoin.

3. Tapa miten hahmoa/asua kannetaan yllä on myös hyvin tärkeä. Heikommankin asun voi pelastaa omalla olemuksellaan sekä sillä miten kantaa itsensä.

En sinällään voi ehkä sanoa mikä näistä on tärkein, koska kaikki kolme täydentävät toisiaan. Jos yksi osio on pielessä niin "loppuarvosana" voi silti olla hyvä.

- ManapointSan 

~~~


Kiinnitän enimmäkseen huomiota kokonaisuuteen, mutta voin eritellä hieman pyytämälläsi tavalla.
 
1. Itse pukuun kiinnitän eniten huomiota. Ovatko värit oikein, yksityiskohdat oikein, onko asu mitoitettu oikein, onko esimerkiksi peruukin eteen vaivauduttu tekemään mitään ja jos on, niin mitä? Näitä kaikkia tutkailen hahmoissa, jotka tunnistan. Jos en tunnista hahmoa, voin vain tyytyä katselemaan sitä, miltä puvun yleisilme näyttää. En luokittele pukuja hyviin tai huonoihin, sillä jokaisessa puvussa on aina omat hyvät ja huonot puolensa - niin muidenkin puvuissa kuin myös omissani. Pukuun kuitenkin kiinnitän aina eniten huomiota.

2. Itse cossaajaan en esimerkiksi koon tai ihonvärin takia kiinnitä huomiota. En tahtoisi itsellenikään tätä tehtävän, joten en tee sitä muillekaan. Ihmiset cossatkoot mitä haluavat. Puvun kantajalla ei siis oikeastaan ole minulle sillä tavalla väliä, sillä hahmorakkauttahan me kaikki vain osoitamme. Totta kai joskus jokin saattaa pistää silmään, mutta harvemmin. Sen tosin sanon, että jos puvun kantajalla ei ole ollenkaan meikkiä naamassaan niin sen huomaan. Ei tarvitse olla huippumeikkaaja (ihan niin kuin minä olisin, terveisin ei muuten miltei koskaan meikkiä naamassa), mutta aina voi jotakin pientä tehdä ja hahmosta riippuen joskus vähän enemmänkin.

3. Hahmouskovaisuutta eli juuri tuota puvun kantamista ja hahmon ylläpitämistä tarkkailen kyllä. En nyt sano, että jos esimerkiksi cosplayaat lady Esdeathia, sinun pitäisi jäädyttää ihmisiä kuoliaaksi, mutta eritoten jos olet kisaamassa, kyseinen armeijakapteeni on kylmä ja laskelmoiva psykopaatti, joten narutomainen vilkkaus ei sovi häneen. Kuvissa kiinnitän huomiota poseerauksiin. Ymmärrän, jos esimerkiksi bindien kanssa on vaikea liikkua (Sasukea cossatessani ilmaisin valokuvaajallekin, etten oikein voi niiden teippien kanssa kääntää yläkehoani tai tehdä paljon muutakaan), mutta jos hahmo ei seiso tönkkönä paikallaan itse sarjassakaan, poseerauksia olisi hyvä miettiä. Ja vastaavasti toisinpäin. Totta kai joskus voi rajoja rikkoa joillakin tavoilla, mutta tilanne ja hahmo(t) pitää siinä kohtaa tuntea tarpeeksi hyvin, että jotakin voi tehdä "väärin".

- ShinigamiUchiha

~~~

1. ja 3.
Yleensä kiinnitän huomioni juuri siihen pukuun (ja siihen, onko nais cossaaja mies hahmoa cossatessa käyttänyt binderiä), sillä itse olen hiukan perfektionisti noiden asioiden suhteen.
Joskus tulee verrattua jopa cossaajan kävelyä, esim. Joku nainen cossaa mieshahmoa ilman binderiä ja hahmo kävelee animessa miehekkäästi, mutta cossaaja sipsuttelee. Silloin pääni alkaa huutaa sisältä päin ja lujaa.
Puvuissa itsessään alan nopeasti tarkastella asun tarkkuutta ja yksityiskohtia. Jos puvusta on jätetty jotain olennaista pois ja hahmo on rakas, niin silloinkin pää alkaa vain huutaa. 

- Wolfie 

~~~

1. Kiinnitän huomiota siihen, onko puku alkuperäisen mallin mukainen eli onko cossauksen kohde saatu esille hyvin. Katson myös sitä, onko asu itse tehty vai ei, arvostan itse tehtyjä enemmän, vaikka sekin riippuu cossaajan taidoista, esim. Itse en ole kovin mestari kaavoissa.

2. En itse sovi samaaan kokoluokkaan, kuin cossauksen kohteeni (olen pyöreämpi), mutta en arvostele cossaajan ulkonäköä. Tai no peruukkiin (jos on), meikkeihin ja oheistuotteisiin (Esim. Propit) kiinnitän huomioni, mutta jos esim. lyhyt haluaa cossata 2 metristä koripalloilijaa niin siitä vaan, omaa huviahan varten se on. Mutta pari- ja ryhmäcosseissa näyttää aika hassulta, jos esim. Ciel on puoli metriä Sebastiania pidempi.

3. Hahmona esiintyminen on puvun kanssa mielestäni tärkeimmät kohdat koko cossaamisessa. Vaikka ei olisikaan kaikkein hienointa pukua, niin hahmon tavoin käyttäytymällä sen voi peittää, koska tarkoitushan on esittää jotain hahmoa. Eli kunhan kantaa asuaan, oli se millainen hyvänsä, hahmon lailla ja reagoi kaikkeen kuin hän, niin kaikki on hyvin.

- Pipsa 

~~~

1. Ehkä eniten pukuun. Katson yleensä koko kokonaisuutta ja sitten ehkä, kuinka hyvin se on tehty tai kuinka se näyttää ns. "oikealta"

2. Kantajassa ehkä eniten meikkiin ja jos otan kuvaa, niin poseeraukseen.

3. Hmm... Kuinka paljon käyttäytyy kuten hahmo ja se, että kuinka hyvin hahmon olemus tulee esille.

- Jenna

Siinä oli muutamia upeita vastauksia ystäviltäni ja kaikkihan heistä ovat omalla tahollaan oikeassa.
Otitte esiin hyviä pointteja ja näkökulmia, joissa on jokaiselle miettimistä- Kiitos!

Sitten oman mielipiteeni pariin!

1. Kiinnitän tietysti huomiota pukuun, kankaiden laatuun, ompeleisiin sekä yksityiskohtiin, tietty myös siihen kuinka hyvin puku istuu kantajalleen. Huomaan tietysti, jos olennaisia yksityiskohtia puuttuu tai värit eivät ole kohdallaan, mutta muistan ottaa huomioon aina rahatilanteet, materiaalien saatavuuden sekä ajan, mikä puvun tekoon on käytetty, sillä cossaajana me kaikki tiedämme, ettei kaikki ole aina niin helppoa ja helposti saatavilla.

2. Tietty on aina plussaa, mikäli vartalon muodot, pituus, kasvot sekä kaikki pieni ja olennainen ovat sopusuhtaisia hahmoon nähden, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Se on asia, mihin cossaaja ei voi itse aina vaikuttaa, mutta se ei sulje pois mitään- Cosplayssa ei tule arvioida puvun kantajaa saati tämän ulkonäköä, sillä se ei ole mukavaa kenestäkään.

3. Hahmoon samaistuminen ja rooliin eläytyminen on itselleni tärkeää, sillä vaikka puku olisikin syystä tai toisesta epäonnistunut, voi persoona ja eläytyminen hahmona pelastaa kaiken. On tärkeää, että osaa olla itsevarma esittäessään jotain hahmoa, jonka vuoksi itse nautinkin hahmojen cossaamisesta, jotka todella ovat minulle lähellä sydäntä- Heihin eläydyn intohimolla, kuten myös hahmoihin jotka tavalla tai toisella muistuttavat minua itseäni.

On kuitenkin muistettava, että cosplay on hauskaa kaikista näistä seikoista huolimatta, eivätkä negatiiviset ajatukset ja näkökulmat johda mihinkään. Muistakaa ajatella, mitä olette sanomassa, sillä toisen lannistaminen on yksi pahimmista asioista mitä voi tehdä, kun ei tunne tai vaikka tuntisikin henkilön paremmin.

Hauskaa vuoden alkua kaikille, enää viikko Yukiconiin!

ARE YOU READY FOR YUKICON, GUYS?!

Christmas with cosplayer

 

Ho-ho-homo~!

 

Hei vaan ja hyviä joululoman alkuja sinne ruudun toisellekin puolelle, kullannuppuseni.
Eli, onkin jälleen se aika vuodesta, jota lapset ovat odottaneet jo pitkään, pitkään, pitkään. Onhan kuitenkin joulukuu, nyt joulukuun 20 päivä ja kirjoittelen tässä lupaamaani postausta teidän iloksenne(ko?).

Haluaisin mieluusti tietää, millainen on muiden saman harrastuksen omaavien ihmisten joululahjalista? Kuuluuko siihen peruukkeja, kankaita, ompelukone, saumuri tai mitä tahansa, joka auttaisi teitä seuraavien pukujenne ompelemisessa?
Voin itse myöntää, että vaikka viime vuonna pyyntönäni olivat peruukki Ran Maoon ja korsetti Emilieen (jotka sainkin), ei tänä vuonna cosplaylle ole niin selviä vihjeitä. Oikeastaan olen pyytänyt ainoastaan kangasväriä Bancoran pukuni paitaan sekä rahaa, jotta saan Yukiconiin itseensä käteistä ja jotta saisin hommattua jotenkin itselleni housut pukuun (Vaikka Bancoran niitä varmaan tarvitsisi oikeasti, hehe).

Joka tapauksessa niitä toiveita olisi mukava kuulla kommenteissa missä tahansa, jossa postauksen näette~!

Joulu ja cosplay?

Onko aina pakko ottaa jouluisia cosplaykuvia? Pitääkö jouluna pyytää tarvikkeita cosplayhin? Pitääkö jouluna muistaa muita cossiaajia myös cosplay lahjoin?

Cosplayssa kaikki on vapaaehtoista, joulu on antamisen ja ilon aikaa (BANCORAN!)... Kröhöm... Niin, tosiaan. Jouluiset cosplaykuvat ovat toki aina ilo silmälle, mutta herranjumala jos teillä on joulusiivo kesken niin hoitakaa se pois alta! Tai lahjojen paketointi! Miettikääpä, miten hauskaa olisi paketoide lahjoja vaikka cossi päällä ja eläytyä hahmoon?
Se olisi jo jotain!
Joululahjatoiveesi ovat oma asiasi ja jos tahdot päästä helpolla, pyydä sitä peruukkia tai binderiä, mitä tahansa lahjaksi! Vaikka rahaakin, jotta saat itse hommattua sittemmin tarvittavat tavarat.
Voithan sinä aina ystäviäsikin muistaa mukavilla lahjoilla, oli se sitten puvun takki tai vaikkapa vain peruukkisukka- Jos tiedät ystäväsi tarvitsevan jotain, jonka pystyt hänelle itseäsi miellyttävällä tavalla hankkimaan mikäli hänelle tahdot lahjan hankkia, niin hanki se ja pistä pakettiin! Ystäväsi ilahtuu takuuvarmasti ja vaikkei ilahtuisikaan niin ajatus on tärkein, eikun siis...

No, joka tapauksessa, cosplayn ja joulun yhdistäminen on hauskaa ajanvietettä ja piristystä joulukiireisiin. Tee joulusiivo Levi cossissa, paketoi lahjat Harry Potterina ja leivo jouluherkut Sebastianina. Eikö kuulostakin hauskalta?
Kokeile ihmeessä!

Noh, enköhän minä ole häirinnyt teitä pikku palleroita aivan tarpeeksi tälle illalle, mutta toivotan teille kaikille erittäin hyvää joulunodotusta sekä itse joulua, tietty myös meneksyksekästä uuttavuotta~! ♥

 

 

One Sunday Night...

Cosplay harrastuksena, helppoa(ko)?

 

Hei taas ystäväiseni...
En ole tosiaan taas kirjoitellut pitkään aikaan, anteeksi siitä, mutta nyt tosiaan tuli yksi asia mieleen, josta pitikin sitten päästä avautumaan blogin puolelle.

Tosiaan, kuten ylempänä lukeekin, aloin tässä illan aikana nuudeleita mutustellessani miettimään cosplayta harrastuksena... Siis ylipäätään. Monet sanovat sen olevan järjetöntä, helppoa, ajan haaskausta... Mutta onko tosiaan näin?
No, mielipiteensä kullakin, mutta asiaa voi toki hieman valaistakin kansalle, joka ei ole perehtynyt sen pahemmin cosplayhyn vaikkapa ennakkoluulojen takia tai muuta...

 Onko cosplay helppoa?

Se riippuu tavasta, vaikka eihän mikään tee siitä sen helpompaa. Ainaisena ongelmana ovat itsekriittisyys, kokemattomuus, pelko muiden mielipiteistä, rahatilanne... Aivan kaikki voi hidastaa cosplayta, mutta ei, se ei estä sitä ja sen iloja.
Oikeastaan, näiden takaiskujen avulla oppii ja tulee kokeneemmaksi. Jokainen väärinpäin ommeltu sauma, jokainen kankaalle jätetty silitysrauta, jokainen alemmuuskompleksi ryöppy ja kaikki tämä saa ihmisen kokemuksen kohenemaan, jos harrastaja on valmis kohtaamaan nämä harrastuksensa pienet, ikävät käännekohdat. Ei se ole maailmanloppu, ehei, ainoastaan ikävä sattuma, josta voi aina oppia jotakin!

Järjetöntä?

Cosplay on harrastus siinä missä muutkin, se vie rahaa ja kohentaa taitoja aina, vähä vähältä. Cosplay harrastuksena kehittää luovuutta, avartaa mieltä ja siinä mielikuvitus saa ottaa valtaa, mikä tekeekin cosplaysta mielestäni hauskan ja mukavan harrastuksen. Eli periaatteessa, cosplay ei ole sen järjettömämpi kuin mikään muukaan harrastus.
Lisäksi, onnistumisen ilo on yhtä lailla itse saavutettu kokonaisuus, oli kyse cosplaysta tai vaikkapa jalkapallosta. Olet itse tehnyt työtä suorituksesi eteen, antanut parhaasi ja se näkyy! Ja loppujen lopuksi Cosplay on yhtä lailla harrastus, jonka kuuluu olla mukavaa ja hauskaa jokaiselle.
  

Cosplay- Miksi ja miksi niin stressaavaa?

No, cosplay voi usein tuntua itse kullekin varsin stressaavalta harrastukselta, mutta periaatteessa se on kaikkea muuta. Cosplaysta tekee stressaavan ainoastaan se, jos itse ajattelee niin.
Kenenkään ei ole pakko raataa yötä myöten niin, että ei pysty nukkumaan, kenenkään ei täydy stressata sitä niin paljon ettei pysty syömään tai ajattelemaan muuta.
Mitä järkeä on harrastuksessa, joka ei tee sinua iloiseksi? Saa sinut ajattelemaan, että haluat vain lyödä hanskat tiskiin ja lopettaa?
Oikeastaan sellaista harrastusta ei ole, mutta kaikki riippuu omasta asenteesta ja siitä, miten suhtaudun harrastukseesi ja itseesi harrastajana. Kaikki ovat hyviä jossain, kaikki ovat hyviä cosplayssa. Ei ole ketään huonoa, ei ketään parasta, loogisesti, mutta tässäkin pätevät omat mielipiteet.
Pitää kuitenkin muistaa, ettei kukaan pakota sinua ompelemaan käsiäsi verille ja raatamaan itku kurkussa- Tee mitä jaksat ja mihin pystyt, se riittää.

"Mitäköhän muut ajattelevat minusta?"

Cosplayssa tulee usein ajateltua, mitä mieltä muut ovat sinusta ja puvuistasi. Tässä kohtaa tulee taas muistaa- Kukaan ei pakota sinua, kukaan ei arvostele sinua, kellään ei ole oikeutta haukkua sinua tai työsi hedelmää millään muotoa. Cosplay on harrastus, josta tulee pitää ja nauttia, sen on tarkoitus olla mukavaa ja hauskaa ajanvietettä. Tämä ei kuitenkaan onnistu, mikäli jatkuva pelko muiden kritiikistä vainoaa sinua.
Teidän tulee muistaa, että vain sinun oma mielipiteesi ratkaisee. Mikäli olet tehnyt parhaasi ja olet itse tyytyväinen aikaansaannokseesi, ei muilla ole asiaan nokan koputtamista. Vain sinä olet oikeutettu kritisoimaan itseäsi, muttet itsekään saa olla liian ankara itsellesi.

Cosplay on hauskaa, cosplay on ihanaa, cosplay on mahtavaa, cosplay on parasta, JOS TE TEETTE SIITÄ SELLAISTA!

 

Tässä kohtaa minulla ei ole enempää asiaa, olen puheeni pitänyt ja toivon, että pidätte siitä. Nyt, arvoisat ystäväni, kiitän teitä ajastanne. *Kumarrus*

Hauskaa marraskuun jatkoa ja joulun odottelua, seuraavassa postauksessa puhutaankin hieman kyseisestä juhlapyhästä ja tulevasta.... YUKICONISTA!

Trac9n 13. - 14. 2014

Tracon- Eli sinne ja takaisin

 

Hei kaikille~!
 Tosiaan, selvisin viime viikonloppuna jopa hengissä Tampereella järjestetystä Traconista, vaikka jälkikivut vaivasivat vielä seuraavaan viikonloppuun asti, mistä johtuneista syistä en myöskään heti reissustani päivittänyt blogiinin.
Mutta, tässä sitä kirjoitetaan para-aikaa, väsyneenä puoliltaöin... Noh, kuitenkin.
 Tracon meni oikeastaan ihan mukavissa tunnelmissa eikä pukujen kanssa ollut oikeastaan stressiä.

Lauantai

Lauantaina tosiaan esiinnyin Emilie Autumn and The Bloody Crumpets- ryhmäcossissa Emilienä ja sunnuntaina kuolleena versiona Madam Redistä sarjasta Kuroshitsuji.
Lauantai-aamun tunnelmat olivat oikeastaan aika ristiriitaiset enkä saanut tupeerattua hiuksiani kunnolla, KOSKA kampani jäi kotiin ja aika uhkasi loppua kesken, koska kyytimme saapuikin aika nopeasti... Automatka Tampereelle oli mukava kahden ystäväni sekä toisen heidän äitinsä ja siskonsa seurasta, joita kiitän sydämellisesti kyydityksestä.
 Tahdon kiittää myös hotellimajoitukseni mahdollistanutta tyttöystävääni, sillä hän pelasti viikonloppuni (Vaikka katosikin lauantaina kesken kaiken minkä johdosta sai ympäri korvia, köhköh...).



Lauantaina tosiaan pyörin ryhmäni kanssa ympäriinä pitkään, yhdessä kohtaa hajosimme mutta taas iltasella tiemme kohtasivat kunnes olikin aika siirtyä iltabile cossien vaihtoon. Lauantai tiivistyi kuvaamiseen, tanssimiseen ja laulamiseen, sekä toki ystävien näkemiseen ja kaikkeen muuhun yhtä arkipäiväiseen conelämään kuuluvaan hommaan.
Illan aikana tanssimme, pidimme hauskaa ja käväistiinpä vielä ulkonakin, minkä jälkeen palasimme sekaisen (Mutta todella seksikkään) porukkamme kanssa sisälle. Hieman myöhemmin myös ShinigamiUchiha liittyi seuraamme ja nojailikin olkapäähäni sen illan aikana... Tuli itsellekin aika lämmin olo saadessani olla siinä hänen tukenaan ^^'
Hotellille takaisin olimme päässeet noin yhden aikaan ja aika pian menimmekin sitten jo nukkumaan :3
  

                                                  Sitten, hieman kuvia lauantailta!

Tässä aluksi kuva omasta lauantain asustani, Emilie Autumn~
Kuvan ottanut ryhmämme Captain Vecona.

Tässä kuvaa myös koko ryhmästämme, lukuunottamatta erästä jäsentä joka mystisesti katosi...
Mutta, kuvan otti eräs ohitse kävellyt herrasmies, jota pyysimme kuvaamaan :3
(Mukavia miehiäkin siis on!)

Olin itse iloinen, että cossini oli tunnisettava, sillä monet tulivat meitä kuvaamaan ja tunnistivat MINUT jopa Emilieksi! Voitteko kuvitella?!
Joka tapauksessa, kiitän ryhmämme kahta Captain Maggotsia, Captain Veconaa, Ulorin Vexiä sekä Lady Joo Hee'tä viehättävästä sisarseurasta lauantaina!

                                              Tässä hieman lisää kuvia lauantailta!

Upea Kim Possible ryhmäcosplay!

Klonkku <3

MEPHISTO!

Kaunis Captain Maggotsimme♥

Captain Vecona sekä Ulorin Vex :3

Kaksi Maggotsiamme sekä Veconamme <3

"Koska MAGGOTS!"

Sunnuntai

Sunnuntai-aamuna pakkasimme tavaramme, puimme ja meikkasimme ja sitten lähdimme kohti conia, minä tavaroideni kanssa. Saatuani ne narikkaan, etsimmekin muutamia ystäviäni ja loppujen lopuksi päädyimme loppupäiväksi kummallisesti Kuroshitsuji ryhmärämään, jossa tosiaan oli hauskaa! Tuona päivänä en kamalasti ottanut kuvia muista cossaajista, mutta muutamia kuvia ryhmäytymisestämme joita voisin oikeastaan tähänkin laitella, sillä sunnuntaina ei kamalasti kummia tapahtunut...

TOSIN halasin aivan J-Ä-R-I-S-Y-T-T-Ä-V-Ä-N ihanaa Doctor Who 10th cossaajaa, minkä jälkeen olin pyörtyä onnesta, OIKEASTI!

                                                      Tässä sunnuntain kuvat!

Tässä oma pukuni sunnuntailta, varmaan ainoa siedettävä...
Kuvan otti ystäväni Anni~

How little and cute Earl <3

Yes, my Lord (aka Looto)

He's so CUTE! (I mean Ciel, the Bassy was handsome)

On ne niin söpö pari <3

"Ciel! Olen liian nuori polttamaan!"

Onnellinen pari <3

Cielin hattu... oikeasti sopi Grellille...

Aivan IHANA Inuyasha cosplay! <3

Mutta tosiaan, eipä minulla kai muuta asiaan liittyvää tältä erää... Seuraavaksi alan varmaan tekemään Yukiconin cossejani... Mutta seuraavaan päivitykseen saakka, näkemiin!

Hei taas~!

Emilie puku melkein valmis~

Hei kaikki, postailen taas pitkästä aikaa. Kävin JÄLLEEN KERRAN Turussa viikonloppuna ja oli todella hauskaa, vaikka nyt ei päälläni cossia ollutkaan. Muistoksi reissusta jäi muutama ostos ja mustelma kantapäähän... En tiennyt, että jalkapohjaankin voi tulla mustelmia :DD

Asiasta moottorisahan kautta kukkaruukkuun, olen edistynyt hurjasti Emilie Autumn cossissani! Vaikka Traconin ajaksi joudun luultavimmin jättämään nuo tehdyt saparot pois, riittävät omat hiukseni vallan mainiosti. Sen sijaan olen leikkauttanut itselleni puvun takia otsatukan ja ostanut uuden hiusvärin, hihi~
Olen saanut valmiiksi mm. Emilien kengät, kaulakorun ja korsettiin kiinnitettävän sydämen sekä osittain valmiiksi takin. Teellä värjääminen onnistui aika hyvin takin suhteen c:
Jäljellä onkin vielä erittäin, erittäin tärkeä osa pukuani: Nimittäin viulu. Ostan heti mahdollisuuden tultua tekoviulun jonka sittemmin maalaan mustavalkoiseksi, minkä jälkeen voin huokaista Traconin osalta helpotuksesta, ainakin pukujen puolesta.

Kuvaa takista, sydämestä, kaulakorusta ja kengistä :3

Sydän

Ensin voisin kertoa sydämestä... Sen tekeminen oli oikeastaan aika helppoa. Täytyi vain leikata pahvista sopivan kokoinen sydän, sitten piirtää kankaalle samanlainen mutta vain isompana, minkä jälkeen liimasin pahvin kankaaseen ja ompelin kankaat vielä toisiinsa kiinni, jolloin pahvi jäi sisäpuolelle... Lisäksi vielä koristelin sydäntä hieman 'vuotavan' näköiseksi punaisella kynsilakalla ^^

Piirto ja leikkaus

Viimeistely

Ompelu

Kaulakoru

Kaulakorun olen tehnyt löytämistäni vaaleanpunaisista kankaanpaloista, jotka olivat jääneet käyttämättömiksi. Lisäksi valkoista pitsiä löytyy nurkistani yhä Emilie cossinkin jälkeen, joten siitä sain mukavan lisäyksen kaulakoruun. Ja tietenkin Cybershopista ostamani siluettikorun irrotin nauhastaan ja kiinnitin lopuksi muuten valmiiseen, ommeltuun kaulakoruun~

Harsiminen ja asettelu

Ompelun ja kiinnityksen
jälkeen

Kengät

Kengät eivät olleet oikeastaan yhtään vaikeat, pikemminkin niiden tekeminen oli vain hauskaa. Etsin ylimääräiset pitsit ja vaaleanpunaiset kankaat ja annoin mielikuvituksen viedä, jolloin syntyi mielestäni upea kokonaisuus. Yhdestä nauhasta sen verran, että sen somistin punaisella kynsilakalla ja sainkin siinä idean kirjoittaa nauhaan sanan "Tea" joka sopii Emilie teemaan loistavasti.

Nauhan leikkaus ja muokkaus

Lopullinen tulos, tekemisestä en ottanut kauheasti kuvia.

Takki

Takki on värjätty teellä, mikä onnistui hyvinkin helposti: Täytin ämpärin kuumalla, keitetyllä vedellä (Sekoitin hieman normaali lämpöistä vettä mukaan), tyhjensin sinne muutamia musta tee pusseja (Avasin pussit sillä ne olivat vanhoja ja turhia) ja kaadoin hieman suolaa joukkoon, jotta väri kestäisi. Tarkkoja ohjeita en muista, paitsi että suolaa olisi kai pitänyt laittaa desi mutta minä nyt humpsautin sinne jonkun verran ja hyvä tuli! :DD
Sitten huuhtelin ja laitoin kuivumaan, odottamaan lopullista muokkausta ^^

Värjäys tapahtui näin~

Valkoisesta tuli tämän moinen värjäyksen jälkeen! ^^

Siinä taisikin olla kaikki oleellinen tällä kertaa, seuraava postaus saattaa sisältää photoshoottia Tracon cosseista tai Emilie viuluntekoa~
Siihen asti, heissan vaan heiluvillet~!